Hyvinvointialueen ja kuntien välinen toimiva yhteistyö on edellytys pohjoissavolaisten hyvinvoinnille

Hyvinvointialueen ja kuntien välinen toimiva yhteistyö on edellytys pohjoissavolaisten hyvinvoinnille

Puhuttaessa Pohjois-Savon hyvinvointialueen palveluista ja pohjoissavolaisten ihmisten hyvinvoinnista on väistämättä keskusteltava myös hyvinvointialueen ja kuntien välisestä yhteistyöstä. Hyvinvointialueiden aloittamisen myötä terveydenhuollon-, pelastustoimen- ja sosiaalipalveluiden järjestämisvastuu on hyvinvointialueilla, mutta kunnilla on yhä merkittävä rooli hyvinvoinnin edistämisessä. Rajaa kuntien ja hyvinvointialueiden väliin ei kannata rakentaa, enemmänkin on puhuttava yhdyspinnasta, jonka avulla varmistetaan sujuvat palvelut toimijoiden välillä. Yhdyspinnan rakentaminen muutoksessa on haasteellista, mutta ei mahdotonta.

Yksiselitteinen syy siihen miksi kuntien ja hyvinvointialueiden toimiva yhteistyö on välttämätöntä, on IHMINEN. Pohjois-Savon hyvinvointialueen asiakas on pohjoissavolaisen kunnan asukas, joka on riippuvainen sekä kunnan että hyvinvointialueen tarjoamista palveluista. Kunnat haluavat pitää asukkaistaan kiinni ja turvata heille sujuvat palvelut, jottei kenenkään tarvitsisi muuttaa ainakaan parempien palveluiden perässä pois kunnasta. Kun samaan aikaan hyvinvointialue pyrkii sopeuttamaan toimintaansa taloudelliset- ja henkilöstöresurssit huomioiden, muutoksia palvelurakenteessa tapahtuu väistämättä. Tärkeintä muutoksessa on, että suunnitelmista viestitään tiiviisti organisaatioiden välillä mutta myös alueen asukkaiden suuntaan.  Tavoite tulee olla, että alueen ihmiset tietävät suunnitelmista sekä niiden vaikutuksista ja voivat luottaa, että muutoksenkin keskellä heistä pidetään tarpeen tullen huolta.

Uskon ja tiedän, että tahtotila toimivaan yhteistyöhön toimijoiden välillä Pohjois-Savossa on vahva. Samalla on kuitenkin tunnustettava, että yhteistyössä on myös reippaasti parantamisen varaa. Muutostilanteet tulee nähdä mahdollisuuksina muuttaa ja organisoida uusia toimintatapoja. Yhdessä on kyettävä miettimään, miten olemassa olevat – tai jopa vähenevät- resurssit käytetään, jotta niistä saadaan suurin mahdollinen hyöty irti.

Isojenkin muutosten takana on viime kädessä organisaatioissa työskentelevät ihmiset. Toimivan yhteistyön mahdollistavat nämä ihmiset, johtajat ja kaikki organisaatioiden työntekijät omalla toiminnallaan. Toimiva yhteistyö vaatii vastavuoroista ajattelua, avoimuutta ja selkeää työnjakoa. Vaikea taloustilanne, sekä kunnissa että hyvinvointialueella hankaloittaa osaltaan yhteistyön kehittämistä, mutta toisaalta myös pakottaa yhdessä ratkomaan haasteita ja etsimään kustannustehokkaita ratkaisuja turvata kunnissa tarpeita vastaavat palvelut ihmisille.

Moni odotti hyvinvointialueuudistuksen helpottavan kuntien taloudellista asemaa ja uudistukseen ladattiin odotuksia – aidosti uskottiin, että perusterveydenhuoltoon panostetaan ja tällä helpotetaan ihmisten hoitoon pääsyä. Nyt kun tilanne integraation tässä vaiheessa näyttää siltä, että uudistuksen läpivienti on hidasta ja konkretia näyttäytyy supistuksina palveluverkossa sekä yt-menettelyinä on pelko palvelujen heikkenemisestä luonnollista. Ihmisistä keskeneräiset muutokset näyttäytyvät negatiivisina aiheuttaen tyytymättömyyttä. Samaan aikaan myös kunnissa pelätään sote-palvelurakenteen muutoksen nipistävän kuntien elinvoimaa.

Yhteistyön rakentamisessa on tärkeää osata asettua myös toisen osapuolen asemaan ymmärtäen, että koetut huolet ovat todellisia, eikä toisten huolia väheksymällä tai mitätöimällä rakenneta luottamuksellista yhteistyötä. On luonnollista, että yhtäaikaa tiukassa taloudellisessa tilanteessa sekä kunnat että hyvinvointialueet joutuvat ratkaisemaan asioita omista lähtökohdista. Kun tähän vielä lisätään poliittisten päättäjien tuska siitä, kuinka sovittaa yhteen hyvinvointialueen kokonaisetu muistaen omien äänestäjien ääni - ääni mikä usealle päättäjälle on annettu kotikunnan asukkaan toimesta, on todettava, että eihän se ihme ole, että välillä yhteistyön rakentaminen tuntuu haasteelliselta.

Hyvinvointialueen ja kuntien välinen yhteistyö voi parhaillaan tulevaisuudessa tarjota Pohjois-Savossa vahvan pohjan ihmisten hyvinvoinnille, mutta se edellyttää avoimuutta, joustavuutta, kärsivällisyyttä sekä tarmon kohdistamista tulosten aikaansaamiseen arvostelun ja epäilyn sijaan.

Kati Hynninen

Hyvinvointialuevaltuuston 1.varapuheenjohtaja, Varkauden kaupunginhallituksen puheenjohtaja